Keskustan kannatuksesta

Vaalitaistelu alkaa käydä kuumimmillaan. Keskusta on mediassa julistettu voittajaksi. Keskustan kannatusprosentti on kuitenkin ihmetyttänyt, aikaansaannoksiin oppositiossa verrattuna korkea prosentti on hiukan käsittämätön.

Arvelin Mikael Pentikäisen jättäessä Helsingin Sanomat, että hän alkaa masinoimaan Keskustan asemaa media kautta. Ajankohta on vain tullut entistä otollisemmaksi. Kokoomus on kulunut rätti eliitin käsissä. Varsinkin talouseliitti on suuryritys (lue: osinko)- ja EU-myönteinen. Myös valkokaulustyöväki on ainakin EU-myönteinen, koska he uskovat niin lujasti kauppablokkiajatteluun (EU vastaan muut blokit). Eliitti tietää, että Keskusta on valtakiimassaan erittäin ”kuulevainen” eliitin toivomuksille. Perusuomalaiset on tälle viiteryhmälle lähinnä kauhistus, koska emme hyväksy muutaman ihmisen tai ryhmän posketonta vaurastumista. Ja ennen kaikkea siksi, että työllisyys tai kansantalous ei parane tällä pienen eliitin suosimisella.

Mitä on saatu aikaan yhteisöveron alennuksella? Minimaalisen vähän.  Luulen, että omistajat ja sijoittajat ovat ulosmitanneet hyödyt.

Jos ja kun haluamme pienentää julkista sektoria, joko henkilövuosissa tai euroissa, yrittäjyyttä ja yksityisellä puolella syntyvää rahaa täytyy jakaa. Ei kerättyinä veroina vaan syntyvinä työpaikkoina ja ehkä joidenkin on silloin tingittävä palkkio- tai tuottovaatimuksistaan. On epärehellistä ja kaksinaamaista vaatia pelkästään verotuksen alentamista ja samalla päivitellä julkisen sektorin kokoa. Panen toivoni suoraselkäisiin, isänmaallisiin yrittäjiin ja PK-yrityksiin, joiden johdossa ja omistajakaartissa toimii kansallista etua ajattelevia ihmisiä.

********
Perussuomalaiset esittävät vaaliohjelmassaan yrittäjyyden kannustamiseksi Viron
mallin kaltaista verokannustinjärjestelyä. Tämä kannustaisi kasvuyrittäjyyteen sekä ohjaamaan yrityksen voitot työllistämiseen ja toiminnan edelleen kehittämiseen. Aloittavan yrittäjän hallinnollista ja taloudellista taakkaa tulee keventää nostamalla arvolisäverollisen liiketoiminnan alaraja vähintään 20 000 euroon ja niin sanottu huojennusalue vähintään 40 000 euroon.
Tämä madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä ja helpottaisi alkuun pääsyä.

Teksti: Vesa Kela